Se on kesä ny

Ah, miten ihana keli! Aurinko porottaa pilvettömältä taivaalta, kuten teki eilenkin. Eilen huhkittiin pihalla ihan koko aurinkoinen päivä. Liikenteeseen lähdettiin aamupäivästä. Ensimmäisenä suunnattiin yhdelle, nykyisin kaupungin omaistamalle tontille, jossa on aikoinaan ollut ratsutila. Sain nimittäin kaupungilta luvan käydä noilta mailta hakemassa kasveja kotipihaan. Alunperäinen idea oli kotiuttaa sieltä yksi vanha alppiruusu. Toisin kävi, mutta ei haittaa. :)

No niin, lapion ja sekatöörien kanssa suunnattiin tuolle kartanolle katselemaan, mitä kaikkea tontilta löytyy. Olin vähän pettynyt aluella kasvavien kasvien määrään, koska jotenkin ajattelin sieltä löytäväni perennalajia jos toistakin. Kaivettiin sieltä kuitenkin kolme mätästä jotain angervoa, jotka istutin kotona oman ja naapurin pihan väliin viikko sitten ylös kaivetun vanhan unkarinsyreenin tilalle.

Kierettiin tontilla hetki etsien muuta mukaan otettavaa. Kolmen tosi ison ja komean männyn katveesta löydettiin isoja pensaita. Niitäkin piti saada mukaan, mutta harmittelin kun en juuriversoja löytänyt. Pensaat olivat niin isoja ja paksuvartisia, ettei niitä olisi kokonaisia mukaan voinut ottaa. Vähän syrjemmällä oli tuota pensasta vielä yksi puska ja sen juurelta löysinkin versoja, jotka kaivoin ylös. Tuo pensas pääsi kotipihassa tuijan ja neilikkaruusun väliin.

Sitten siirryimme alppiruusun luo. Pian tultiin siihen tulokseen, että ei sitä kyllä voi mukaan ottaa. Korkeutta sillä oli varmaan neljä metriä ja myös rodo oli luonnollisesti villiintynyt ja kasvattanut niin paksut varret, ettei niitä olisi poikki saanu sekatööreillä. Alppiruusun juurella kasvoi kuitenkin jotain, joka näytti liljan piipoilta. Lapioitiin myös tuota tuppo mukaan. Tämä mysteeri, joka itse asiassa kotona tarkemmin tutkittua osottautui miehen mielestä juurikin alppiruusuksi, pääsi kotona tuijan katveeseen.

Sitten tuli tehtyä pieni projekti. ;) Mikä tuo nyt olisi, jonkinlainen kivikkopuutarha ehkä. Oli mikä oli, iso homma siinä oli ja illalla oli ruoto kyllä niin kipeä, että huh! Mutta tuli siitä hieno!

Oli eilen hauska huomata, miten perennapenkin reunassa kasvavat liljat suorastaan silmissä avasivat lehtinuppunsa levälleen. Samoin illalla huomasin amppeleissa olevien orvokkien hujahtaneen eilisen aikana pituutta. Nyt ne jopa näkee amppelista. :D Ihmeitä tuo lämpö saa aikaan. Kun äsken kävin kastelemassa istutuksia ja penkkejä, huomasin perennapenkin toisessa päässä yhden uuden piipon nousseen. En kuollaksenikaan muista, mitä sinne aiemmin keväällä istutin, mutta ainakin yksi sipuli on nyt itänyt. Gladiolukset vaan antavat edelleen odottaa itseään... :/ Myös vaaleanpunainen kesäkukkamix on itänyt tosi hyvin ruukussa. Toivottavasti myös kivipenkin kasvit lähtevät kunnolla kasvuun ja leviämään, kun eilen nakkasin patjarikoille ja maksaruohoille vähän lisää multaa juurille.