Huoh, ei ole helppoa vanheta. Ensinhän mulla oli se pääjuttu. Sitten alkoi krempata polvi, joka haluaa oikutella edelleen. Mutta, jotta tuntee varmasti elävänsä, jämähti vasemman lapaluun alta lihakset tilttiin niin, että haukottelukin sattuu... Toisaalta, kun vähän sattuu ja jomottaa, niin tietääpähän elävänsä. :D
Tänään onkin ollut pientä terraarioprojektia. Pienimmän terran asukas todettiin eilen illalla hengettömäksi, joten boksi tyhjennettiin ja putsattiin tänään ja laitettiin myyntiin. Seuraavana olikin vuorossa tyhjillään olleen, vanhan terraarion kunnostus Viljo-viljakäärmeen uudisasunnoksi. Viljo on poikasena asunut tuossa terraariossa, mutta kun akvaariomme alkoi vajaa vuosi sitten vuotaa, tuli siitä Viljon kämppä.
No, nyt kun olohuonetta komistaa vaaaltava sohva ja kukkapöytäkin on löytänyt vanhan paikkansa uudelleen ikkunan alta, alkoi tila olkkarissa käydä ahtaaksi. Pienen ja keskimmäisen terran osalta oli selvät sävelet; toinen myyntiin ja toiseen asutusta. Mutta mitä tehdä vanhalle akvaariolle? Onneksi akvaristi-naapuri on puhellut haluavansa (joskus) pienen sillipurkkinsa tilalle isomman altaan.
Joten puhelu naapuriin - koska pihan poikki on niin pitkä matka kävellä kysymään, että haluaako hän ostaa tuon purkin. Tai lähinnä ensimmäinen kysymys oli, osaako hän vaihtaa akvaarioon silikonit? :) Hän sanoi osaavansa ainakin lisätä silaria, joten asia oli sillä selvä: Allas muuttaa naapuriin myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana.
Hah, nyt kääntyy taas pääkin, eikä haukottelu satu: Mies kai kyllästyi kuuntelemaan valitustani ja ystävällisesti sitten hieroi hartiani. :) Tekipäs hyvää! Samalla katseltiin, kuinka Viljo mateli pitkin uutta kämppäänsä - ylhäällä ja alhaalla, loisteputken päällä (ja sai sen jo irti kiinnikkeistään), kasvien seassa. Taitaa dude olla tyytyväinen asuntoonsa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti